Hongiston kennelin elämää

Tänään on Klarenzon synttäripäivä. Mokoma täyttää jo 6-vuotta! Ihan käsittämätöntä! Ja toinen on ehkä maailman leikkisin 6 vuotias...! Taas tänä aamuna piti vinku-siili ottaa käsittelyyn ja se meinas haluta oikein uloskin... (vinku-siili siis) Nallenhan se meinaa ottaa aina mukaan lenkille mutusteltavaksi ja revittäväksi, mutta tää siili on nyt uus juttu.. Ihanan haussu pien koira :o)

Viimeiset lomapäivät meni leiriohjaajana, mutta onneksi to ja pe aamupäivän ehti vielä löhötä riippumatossa kirjojen kanssa .

Suomen Rally-Tokoliitto järjesti viime vkl leirin nuorille Espoon Nuuksiossa 20 nuorelle koirineen. Olin lupautunut vetämään rallytreenejä ja auttamaan ja valvomaan siinä missä pystyn. Yöt vietin kotona (tytöt Maamon huomassa mökillä) ja päivät aamusta iltamyöhään leiripaikalla. Vaikka vkl oli rankka, oli se myös mukavaa. Mun oppilaat koirineen oli jo rallya harrastaneita ja olikin megataitavia! Oli ilo opettaa. Tai rakentaa ratoja. Kamalasti liikkeen suorittamista tai vinkkejä ei tarvinnut antaa, koska kaikilla meni niin ääreist hienosti! Sääkin suosi melkein koko ajan -sunnuntaina jopa vähän liikaa. Koira väsyivät (ja ihmiset) kovassa helteessä treenihin ja kun iltapäivällä oli vielä oikeat kisat niin meinasi tulla uupumus kaikille! Rally-tokon lisäksi leiriläisille annettiin opetusta parista valinnaisesta lajista (agility, naksutin, koiratanssi) ja näitä tunteja olikin ilo seurata! Hienosti koirat oppivat erinäköisiä kiepsahduksia koiratanssiin ja ekaa kertaa agilityä kokeilevatkin oppivat alkeita siitä! Oli koulutuksellisesti oikea megaviikonloppu! Toivottavasti kaikki saivat jotain irti leiristä ja opetuksesta, jos ei muuta niin kavereita!

Lauantai-iltana Anu paistoi 5 litran taikinan lettuja ja oli sairaan hyviä! Niinkuin ruokapuola muutenkin! Oli kuin hotelliaamiaisella kaikkine leikkeleineen! Kuvia leiristä ja kisasta tulee Suomen Rally-Tokoliiton sivuille/kuvagalleriaan. Kiitokset leiriläisille ja muille ohjaajille!

Juhannus meni mökkeillessä. Paikalla oli neljä ihmistä ja kuusi koiraa. Kivaa oli. Pelattiin seurapelejä ja seurattiin koirien touhuja, mikäs sen mukavampaa. Sunnuntaina paistoi sitten jo aurinkokin ja siirryttiin ulkopeleihin :o)

Nyt kun eka lomajakso lähenee loppuaan olen käymässä kaupungissa. Eilen oltin koirien kanssa rajasaaressa. Freijakin vihdoin ui muutaman vedon (lähinnä takaperin :o)) kun keppi lensi aavistuksen liian pitkälle.. Kivaa. Klaara oli ihan vesipeto ja haki keppiä vaikka kuinka pitkältä. Katsotaan jos tänään tallin jälkeen jaksais vielä viedä tytöt uimaan uudestaan. Siinä vaiheessa varmaan kaipaisi jo itsekin viilennystä! Huomenna varmaan takas mökile pariksi vuorokaudeksi ja vkl onkin rally-tokon nuortenleiri, jossa minäkin olen ohjaajana. Jännittävää.

Tässä muutama kuva mökiltä. Ryhmäkuviin ei Freija halunnut osallistua tällä kertaa.. Mokoman kettu. Sen mielestä se oli toooosi epäilyttävää että kaik pistettäs riviin tahi muuten ryhmään. Nuija.

Tässä vielä tyttöjen arvostelut. Ensin lauantaina:

Klare
very sound nicely balanced super expression, firm topline moves very well lovely coat,
great temp and show man chip

Freikku
very nice expression, a bit soft topline and short upperarm, moves quite well, correct
coat, friendly

Ja sunnuntailta

Klaara:
proporionierte hundinn mit gut gewalpte sohadel. korrect bite, etwas zusammen laufende
fordere gliedmessen, korrecte stellung hintere, typische haarkleid und temperament.

Freijuli:
Stark hundinn mit korrect gebies, gut getragende ohren etwas zusammen laufende fordere
gliedmassenm, koorecte stellun hintere, typische hearkleid

Huomasin että jotkut kuvat unohtui edellisestä postauksesta ja jäi kertomatta sekin hauska sattuma että Koldingin hotellissa oli kabinetit ja ruokasalit nimetty pohjoismaisten jumalien/jumalattarien mukaan ja niin söimme aamiaisen joka aamu ruokasalissa jonki nimi oli Freya ja vieressä oli kabinetti Frigga (Freijan sisko :D) Vähänkö oli hauska sattumus. Äidin kamerassa on kuvakin siitä, yritän saada lisättyä jossain vaiheessa jos muistan..

Tässä vielä kuva sillasta joka nousi nokkamme edessä Tukholmassa:

Ja Eslövin ihana hotelli ulkoa, parvekkeelta napattu kattokuva olikin jo :o)

Koldingin linnaa Tanskassa:

Näkymiä linnalta:

Grännän karkkikauppa:

Ja vielä tanskalainen ratsastaja menossa ratsastuspolulle:

Tässä meidän matkakertomusta vihdoin. Aletaan taas olla elävienkirjoissa, himpan kertynyt väsymystä reissussa!

Lähdettiin reissuun torstaina aamulaivalla Turusta, joten matka starttasi jo klo 5:30 kohti Turkua ja Viikkarin Amorellaa. Aamu oli aikas sumuinen ja vasta illalla juuri ennen Tukholmaan saapumista alkoi aurinko paistamaan. Koirat käyttäytyivät laivalla taas mallikkaasti ja oli helppo käydä syömässä ja vähän shoppailemassa, koska koirat osaavat olla hytissä ihan yksinäänkin hiljaa nukkumassa. Suurin osa matkasta meni kyllä nukkuessa, edellisenä yönä oli ehintyt kaikelta jännitykseltä ja pakkaamiselta nukkua vaan muutaman tunnin!

Torstaina ajeltiin ensimmäiseen majapaikkaamme Linköpingiin, jossa hotelli oli opiskelijakylässä ja satamassa sattumalta jotkut bileet menossa, musiikki kuului iltalenkillä hauskasti. Ja hyvä että illalla tutustuttiin paikkaan, koska aamulla alkoi se sade. Joka jatkui jatkui jatkui. Ja kamala tuuli. Lähdettiin maittavan jättiaamupalan ja aamulenkin jälkeen ajelmaan kohti Helsingborgia. Matkalla pysähdyttiin Breahenlinnan raunioille

(sateesta huolimatta, hienot rauniot korkealla, vaahtoava järvi ja kylä alapuolella. Itseasiassa linna oli hienompi sateella kun tullessa auringossa!) sekä Markarydin kaupunkiin kaffelle ja lenkille. Sateesta huolimatta jaloiteltiin sielläkin ja samalla selvisi että Tanskan ja Ruotsin raja meni muinoin siinä. Tuuli ja sade oli niin voimakasta että kielikeskellä suuta sai ajaa, vaikka tiet olivatkin moottoritietä! Helsingborgista löydettiin helposti (hyvät opasteet) lautalle, joka tietty juuri lähti. No, seuraava lautta lähti jo 20 minuutin kuluttua, joten ei ollut suuri menetys. Laivaan lastaus oli liukuhihnatouhua ja puomitkin aukesivat poistumiseen jo ennen kuin lautta oli kiinnittynyt satamaan! Laivalla oli pieni taxfreemyymälä ja parikin kuppilaa, matka kestää vain 20 min, joten hiukka mietittiin että kuinka ne kanntaa? Ei niissä juuri ehtinyt piipahtaa!

Tanskaan saavuimme puoli viiden aikaa illalla ja ruuhkat oli valtaisat. En tiedä johtuiko se säästä vai onko perjantaisin aina sellaista. Aikaa Koldingiin siirtymiseen meni huomattavasti enemmän kuin ajattelimme ja välillä kyllä matkalla hirvitti. Kaistoja Köpiksen ohittavalla tiellä oli paikoitellen 6 yhteen suuntaan ja liikenne välillä seisoi, välillä mateli ja välillä sateesta huolimatta (tiellä vettä valtavia määriä!) 120 Km/h.. Ei niin kivaa, mutta kunnialla selvittiin. Jonkin verran matkalla oli myös tietöitä hidastamassa matkan tekoa ja (onneksi) toiseen suuntaan meni myös runsaasti ambulansseja. Siltojen ylitykset oli aika mielenkiintoiset, näkyvyys käytännössä nolla ja tuulivaroitukset vilkkuivat. Ja silti meidänkin ohi paineltiin reippaasti yli satasta myös rekkojen kanssa.. Huoh. Matkalla majapaikkaan pysähdyttiin vielä rentoutumaan ja syömään paikalliset makkaraperunat tienvarsikuppilasta. Maukasta mutta rasvaista ja suolaista kun mikä! Hotellimme oli varautunut koiravieraisiin ja molemmat työt saivatkin omat pussukat missä kakipussi, purutikut ja keksejä (koiran). Vähänkö oli kivaa! Tämäkin hotelli oli suht lähellä moottoritietä, joten ei tavinnut seikkailla missään kaupunkin keskustassa (ennen kuin lauantaina illalla kun tarkoituksella tehtiin tutustumiskierros). Hotellissa oli paljon koiria ja osasta huoneista kuuluikin haukuntaa ja ulvontaa. Onneksi tytsät eivät välittäneet vastata niille!

Vihdoin lauantai koitti ja ensimmäinen kisapäivä! Aamupala meinasi mennä ohi, kun minua jännitti niiiin valtavasti kaikki. Kisapaikka oli samalla alueella kuin näyttely ja kaikille kehille/kilpailulajeille oli määritelty omat parkkipaikat. Aikas näppärää! Me valitsimme siis LP parkkipaikan ja se olikin suht lähellä rally-tokokenttää. Minulla oli rallyyn starttinumerot 4 ja 5,  mutta koska peräkkäin olisi mahdotonta mennä sainkin (parin poissaolon vuoksi) starttinumerot 1 ja 3.. Kiivaa. Yksi ystävällinen tanskalaistyttö tulkkasi englanniksi tuomarimme puheet (ja kaikki toivottivat meidät lämpimästi -ja kieltämättä uteliaasti -tervetulleiksi kisaan ja Tanskaan), jotka oli kyllä tuttuja pari viikkoa sitten pidetyistä omista kisoistamme joissa sama tuomari. Ensin oli vuorossa Freija ja yllätys oli suuri kun tuomari kommentoi radan jälkeen että taisi olla hyväksytty suoritus! Freija nääs jäykisti ennen kehään menoa haisteltuaan jotain kentän reunalta ja "katosi" hetkeksi kokonaan. Pari kertaa radalla se pysähtyi kuuntelemaan Klaaran haukkua (mokoma ei sit ollutkaan koko ajan hiljaa), mutta muuten oli sujuviakin pätkiä! Jee! Sitten olikin Klaaran vuoro. Klaara meni touhukkaasti kentälle ja teki pyydetyt liikeet -paitsi maahan menoa!!! Hylkyhän siitä sit napsahti, tuomariakin harmitti moinen tempaus. Kisakirjaan merkitty 61 pistettä (70 hyväksytty) ja pelkästään näistä kahdesta liikkeestä joissa koira menee mahaan tuli menetyksiä 26... Joten reilusti hyväksytty olisi ollut ilman tätä. Argh. Ja  kun Klaara kuitenkin osaa mennä maahan! Freija sai hienon silkkinauhan hyväksytystä tuloksesta sekä 25 kruunun lahajakortin DKK:n myymälään.

Rally- ja agilitykenttiä ympäröi telttarivistöt ja sama meno jatkui näyttelypuolella. Tunsimme itsemme jotenkin omiktuiseksi ilman telttaa, koska KAIKILLA paikallilla taisi sellaiset olla! Mikäs siinä -aurinko oli polttavaa, tuuli kylmää, ja sadettakin tuli kuuroittain...

Lauantaina paikalla oli kehässä 7 gööttiä  + kehän laidalla muutama muu turistikoira Sydspetsens kennelistä. Kivaa oli jutella ruotsalaisten kanssa ja muutama tanskalainenkin tuli kyselemään. Eritoten meidän tyttöjen hännät saivat kehuja :o) Kaikki muut göötit oli töpöhäntäisiä ja tiukka kippura alkoi saada kannatusta töpöjen rinnalle. Koska molemmat tytöt olivat yhtäaikaa kehässä, joutui äiti händleriksi Freijalle. Itse toki esitin sen pöydällä, mutta muuten äiti sai roikkua narunpäässä ja ihan hyvinhän se menikin. Klaara oli oma ihana itsensä ja esiintyi itsevarmasti ja saikin mainion arvostelun sekä erin. Tosin värikoodi oli erilainen ja hetken jo mietin että eh:ko tulikin vaikka tuomari selvästi sanoi erinomainen.. Eri oli siis punainen. Freija sai Eh:n eli tumman liilan, oikeastaan KP:n värisen silkkinauhan.  Lisäksi omituisuutena oli se että jokainen erin saanut + luokkansa paras eh:n saanut sai 25 kruunun lahjakortin DKK:n myymälään. Niin ja se että kaikki ruusukkeet paitsi ROP ja VSP (kai) piti ostaa noin 40 kruunun hinnalla toimistosta -siihenhän n se arvosetelit menikin..). Paras narttu kisassa ruotsalaisnarttu meni meidän edelle ja siitä tuloi tanskan ja pohjoismaiden valio. Klaaralle vara-cacib. Kehien jälkeen lähdimme hotellille lepuuttamaan ja syömään. Vaikka opasteet ovat Tanskassa selkeät on kaistoja ja reittivaihtoehtoja niiiin paljon, että onnistuimme nousemaan väärästä liittymästä (ja väärältä tieltä) majapaikkaan ja teimme pienen tutustumiskierroksen kaupunkiin...  Syömisen jälkeen pakkasimme koirat autoon ja lähdimme tarkemmalle tutustumiselle Koldingin kaupunkiin ja nähtävyyksiin. Kävelimme linnan puistossa ja lammen rannalla ja kivaa oli!

Sunnuntaina olikin vain näyttelyt. Paikalla oli 4 gööttiä, 1 uros ja 4 narttua. Kolmas narttu oli sama kuin edellisenä päivänä. Klaara sai taas ERIn ja Freija EH:n. Muutenkin järjestys oli sama kuin lauantaina, tosin nyt serti napsahti meille (koska ruottalainen jo valio) ja näin Klaarasta tuli Tanskan ja pohjoismaiden valio! Jee! Ei ollut sitten turha reissu lainkaan :o) Klaaralle valiotitteli ja Freijalle hyhvksytty rallytulos ja paljon kokemusta! Vielä ennen kotiinlähtöä matolääkkeet koirille ell valvovan silmien alla. Ja tällä kertaa tarkistettiin myös mikrosirunumero. Hienosti järjestetty näyttely, mukava henkilökunta, siistit vessat ja alue muutenkin. Oikein mukva kokonaisuus!

Takaisin Ruotsiin (ja melkein kotiin, jotenkin oli välillä aika hurjaa siellä liikenteessä ja ruuhkissa Tanskassa!) ajelimme sitten taas siltojen kautta ja myös Köpis-Malmö siltaa käyttäen, jätettiin lauttamatka väliin kun ilmakin oli hieno. Tällä kertaa sillalla ei tarvinnut pelätä -aurinko paistoi ja oli suhteellisen tyyntäkin :o) Ajelimme hissukseen Eslövin pikkukaupunkiin jossa yövyimme hienossa hotellissa hulppeassa huoneessa jossa parveke ja näkymä yli kattojen. Vähänkö hienoa :o

Maanantaina ajelminnekin sitten Tukholmaan, pysähdyttiin Grännassa ostamassa karkkeja ja muutenkin välillä jaloittelemaan, tällä kertaa puolipilvisessä säässä.Löysimme mm ihanan kansallispuiston jossa teimme pitkospuissa ja metsässä tunnin lenkin! Laivaankin kerettiin huolimatta pienestä virheestä kaistavalinnassa joka johti siihen että ajauduimme Tukholman keskustaan. Onneksi se on tuttu paikka monilta reissuilta ja tiesin mihin päin ajella. Kivaksi yllätykseksi vain jäimme hetkeksi jumiin, kun silta nousi edestämme ja liikenne pysäytettiin.. Onneksi kuitekin ehdimme ja merimatka sujui hienosti. Saksalaisturistit kyselivät kovasti rodustamme ja pitivät tyttöjä oikein kauniina (niinko ne tietty onkin :D). Mahtava reissu, varmaan pari tuhatta kilometriä ajoa, mutta jokainen metri oli kannattava :) Sopivasti oli aikaa muuhunkin kun koirajuttuihin ja ehdittiin nähdä vaikka mitä. Ja kyllä tuolla etelässä on myrskystä huolimatta hienot olosuhteen hevoskasvatukselle. Hevosia oli joka puolella ja etenkin Köpiksen ratsastustie merkit ilahdutivat keskellä kyliä :D Siinä talleilta kävelytetiin hevoset tien yli ja ei muuta kun menoksi!

Nyt on vihdoin virallisia myös Freijan kuvaukset. Eli Kenneliitossa säilyivätten samana: Lonka A/A ja kyynärät 0/0. Jee jee jee

Ja samalla reissu. Meinaa alkaa tosissaan jänskättää. Tänään käytiin Taiskilla lenkillä, pitkästä aikaa kamera mukana ja unohdin si säädellä valotusta.. Hyvä minä, kertakaikkiaan hienoa. Ja oli niin pirskatin kirkasta että ei huomannut mitään ku katteli niitä pikaseen. Aaaargh.

Tässä kuitenkin muutama otos orvokkien ja muun seasta. Klaaara kävi uimassakin toista kertaa tänä vuonna (eka kerta oli vahinko, se vähän niinko tippus... :D). Ei olis ehkä tarttent näin lähellä näyttelyä, mutta myöhästä sitä miettiä enää.. Freija vaan kahlas totuttuun tapaan -ja olis jäänyt rannalle läträämään. Piti huudella vaik kuin et neiti läträ jatkoi matkaa. Niin ja tässä vielä linkki niihin rally-tokokiojen kuviin. Siellä on minä ja Klaara ja Freija ja Nikke ja moni moni muukin radalla http://picasaweb.google.com/RallyTokoliitto/RallyTokokisatHelsingissa31052009#5342096365271210050  
Ja tässä Niken kisavideo samoista kisoista http://www.youtube.com/watch?v=fkoIJwy4v-g

Aloitetaan muusta

Ensi viikonlopun Tanskan reissu alkaa olla paketissa. Kaikki numerolaput ovat tulleet ja matkat ja hotellit maksettu. Ei muuta kun reissuun siis. Tosin menestystä ei välttämättä tule ainakaan rally-tokokisassa, mutta lomallehan me mennäänkin. Rallyssakin numerot nääs peräkkäin, vielä ei ole tullut vastausta että oikeestiko mä starttaan perätysten. Ei oikein saa toista lämmiteltyä si (Klaaraa, joten se roikkuu lahkeessa tai haukkuu -tai si mä komennan liian rajusti ja saadaan hylky..) Mutta innolla odottelen reissuun pääsyä. Tostaina siis starttaamme kohti Turkua, Tukholmaa ja lopulta Tanskaa !

Vincettaa olen käynyt liikuttamassa kanssa ja alkaa vähitellen tatsi löytyä kentällä työskentelyyn ja hevonen taipua myös vasemmalle. Silleen kunnolla. Jee. Lisäks ollaan treenattu pöytää. Nyt kun otan mustekalan ja pöydän esiin ne Äffärä villiintyy ja kiipeäis itse pöydälle :D Vieä se lääppimisosuus on harjoituksen alla, mutta itse pöytä (ainakin tuo tuttu) alkaa olla kondiksessa! Kivaa kivaa, tais kannattaa satsata. Vähän ollaan treenailtu myös rally-tokoa niin että Tanskassa ei tarttis ihan hävetä. Vaik kyllähän Klaara osaa istua ja mennä maahan ja pysyäkin siinä kun kierrän ympäri -jos sitä huvittaa.. Se ei taida juuri treenillä parantua... Treenit meinaan sujuu täl hetkel loistavasti! Myös Freijalla!

Sitten eiliseen. Suomen kesä on lämmin ja silleen... Salon näyttelyssä n 8 astetta lämmintä (sentään plussaa eikä vesisadetta), onneksi säätila oli tiedossa ja vaatteet sen mukaiset! Freija oli oudon letkeä ja rento. Suorastaan löysä ja olikin sylissä istumassa melkein koko odottelun. Käytiin välillä kävelemässä mutta ei innostunut oikein mistään, Mustekalakin sai aikaan vaan lyhyen innostuken. En tiedä si onko juoksu alkamassa vai mikä neitiä väskätti niin kovasti. Kehässä saatiin eri jotenkin yhtä vaisulla arvostelulla kun oli esiintyminenkin oikeat mittasuhteet, hyvä vahvuusaste. Oikealinjainen pää. Hyvä kaula, sekä rungon volyymi. Hyvä hännän kiinnitys, tasapainoiset kulmaukset, hyvä raajojen luusto. Oikeantyyppinen karvapeite ja käyttäytyminen. Pöydällä oli vielä matelua vaikka ollaankin sitä harjoiteltu -seisoi sentään koko ajan. Treeniä vielä lisää ja pitää ny si kaivaa näyttelykalenteri taas esiin. Erkkariin ny kai ainaskin. Ja kun Petrus on tulossa Mäntyharjulle, niin kai sitten mekin Katsellaan. Nyt pitää vaan Klaaran si voittaa Freija Tanskassa ettei pääse itku sen takia että Äffärä sais "KLaaran sertin", kun Äffä ei nyt sillä siellä mitään tee kun ei ehtinyt valioitua ennen reissua. Freija siis toivoo yhtä cacibia ja hyväksyttyä tulosta rallysta. Siinä sitä toivetta riittääkin...!

Eilen illalla Eppujen keikalla Porvoossa hiukka viileässä säässä. Onneksi tunnelma oli lämmin ja seura hyvää :o) Kotioajellessa mittari näyti parhaillaan +2 astetta joten ei ihme että kitaristit joutuivat alkuun vähän lämmittelemään sormia!

Viikonloppu sujahti äkkiä, perjantaina vein (taas) äidin ja Niken ja itsemme mökille (tätä ennen hain Suvin kanssa tanskalaisen vieraamme, rally-tokotuomarin ja koulutusohjaajan, Pian lentokentältä). Ilta meni auringossa kukkia ihmetellessä.

Lauantaina lähdin Freijan kanssa kouluun, Klare jäi äidin ja Niken kanssa nauttimaan lomapäivästä. Freija jaksoi hienosti koulutuksessa koko päivän, vaikka iltapäivällä meinasi kyllä tulla uni silmään aurinkovarjon alla :o) Mut tosi reipas hää oli ja osasi hienosti seurata kättä ja syödä nameja :D Paljon sai taas ideoita ja vielä lisää varmasti on tulossa kunhan ajatukset saa taas järjestykseen ja pääsee juttelemaan muiden kurssilaisten kanssa! Illalla menin takas mökille. Sunnuntaina olisi koulutus jatkunut aamusta, mutta koska Klaarakin oli tulossa iltapäivän kisaa, en osallistunut koulutukseen (toivottavasti saan kattavat selvitykset myöhemmin :D). Äiti lähtikin Niken kanssa samaa aikaa mökiltä ja tulivat kisapaikalle. Siitäpä sainkin idean ja ilmoitin Nikenkin kisaamaan.. Niksu on kerran käynyt rally-radalla ja sille olikin pari hankalaa liikettä kuten istu-kierräkoira ja liikkeestä maahanmeno.

Ensimmäisenä radalle meni Klare. Alku oli ihan ok, mutta sit hää blondistu.. Ei osannut muka istua eikä mitään muutakaan tehdä kuin seistä. Voi elämä sentään, siinä mun näyttelykoira :D Sitten oli Freijan vuoro ja me saatiin hyväksytty tulos!! Ihme kyllä, taisi tuomari olla lepsu, kun omasta mielestäni radalla oli niin pal hidasta reaktiota että. Harmillisesti Freijan suoritusta ei saatu videoitua joten en tarkalleen teidä kuinka se oikeasti meni. 72 pistettä kuitenkin! Jeee. Nyt ei tullyut totaalista tuijotusta missään vaiheessa, vähän hitautta ja istuminen meinasti olla Äffärällekin muka hankalaa. Toki Freijaa vähän rassas kuumuus ja pitkä päivä. Väsytti ja oli hiksa. Ja autossa sen mielestä on toooosi tyhmää odotella, joten kaipa se virettä laskee. Viimeisenä radalla meni sitten Nikke. Vitsi se oli hauska. Nikkekin sai 72 pistettä ja hyväksytyn tuloksen. Jipii! Ilman 10 pisteen vähennyksiä istu kierrä koirasta ja maahan menosta oltas oltu ihan kärkisijoilla.. Tuomari tykästy Niksuun (tietty, niinhän kaikki!)  ja minäkin sain kehuja ohjaamisesta ja innostavasta otteesta. Tai jostain, pitää kuunnella videot :D Päivän lopuksi mentiin vielä avoimenluoka rata Klaaran kanssa (hullua joo, mutta pitäähän kokeilla kaikkea.. Oikeesti rallyssa ei edes saa osallistua 1 koira kun yhteen rataan päivässä). Klare oli poikki, mutta pätkiä seurasi oikein hyvin. Samat ongelmat jatkuivat tässäkin luokassa. Hää olis vaan seissyt ja tuomari naureskelikin että hää on tosiaan näyttelykoira, kun väsyneenä tarjoaa vaan sitä :D Niinhän se onkin...

Nyt on molemmat koirat raatoja ja Nikkekin väsynyt päivän puurtamisesta. Itseni sain nyt vkl palamaan ekaa kertaa elämässämi. Aurinkovoiteet oli käytössä mutta silti on niska kipiä. Onneksi muualle taisi tulla vaan rusketus :o)

Tässä vielä kaikista naamoista lähikset. On ne vaan eri-ilmeisiä kaikki. Videoita radoita tullee nettiin jossain vaiheessa..

Viikonloppu meni Eurajoella Karon ja poikien luona kyläillessä ja hevostouhuissa. Olipa kiva nähdä teitä kaikkia! Ja päästä Kukkailemaan :o) Kukka on eri-kiva hollantilainen tamma, johon mä oon jostain syystä täysin ihastunut! Lauantaina päästiin kunnon metsälenkille, josta puokkikin selvisi Vipun perässä hienosti vaikka oli kiviä ja kantoja edessä :o) Ja paha lätäkkö... Jynssättiin varusteetkin ja hevoset talvikarvanrippeistä ja nyt on lihakset kipiät siitä hinkkaamisesta :o Omenapuutkin jo kukkivat ja ilta-auringonpaiste hämäsi niin pal että lapset pääsi saunomaan ja nukkumaan vasta kymmenen jälkeen.. Ja me puolenyön. Mutta mukavaa mukavaa mukavaa!

Eilen oltiin Hallan ja Annaleenan kanssa Sotungissa lenkillä. Kivaa oli ja ai-van kesäistä! Lenkin lopuksi treenattiin taas pöytää ja alkaa sekin parantua kyllä huomattavasti! Toivottavasti si vaan näytelyssä säilyis sama meininki!